23.2.2017 - No Comments!

Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään varhaiskasvatusta, jossa kulttuurit ovat läsnä kaikkialla. Meistä jokainen on oman ja ympäröivän kulttuurinsa kasvattama. Monikulttuurisuudella viitataan usein maahanmuuttajiin, vaikka myös omassa valtaväestössämme on ja on aina ollut erilaisia perheitä. Helsingin päivähoidossa ja esiopetuksessa on paljon myös eri puolilta maailmaa muuttaneiden perheiden lapsia. Monikulttuurisuuden sijasta pitäisi oikeastaan puhua moninaisuudesta.

Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvat ja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.

Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon, että lapset kasvavat erilaisissa kielellisissä ympäristöissä. Kotien tavat käyttää kieltä ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat, ja kodeissa voidaan puhua useita kieliä. Kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään varhaiskasvatuksessa näkyväksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämä osaltaan tukee lasten kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2016.)

Aito ja luonteva varhaiskasvatus on mahdollista, kun varhaiskasvattajat pystyvät eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden, arvojen ja käyttäytymismallien ymmärtämiseen. Ratkaisevaa on yhteisöllisyys toiminnassa, yhteinen näkymä siitä, mitä monikulttuurisuus – moninaisuus tarkoittaa juuri meidän päiväkodissa.

Irma Sihvonen
Mellunkylän varhaiskasvatusalueen päällikkö
Varhaiskasvatusvirasto

Aikamatkalla-hankkeessa 2015 – 17 mukana ovat Helsingin Mellunkylän varhaiskasvatusalueen päiväkodit Jousi, Kuovi, Kivilinna, Liinakko ja Humikkala.

Published by: admin in Monikulttuurisuus

Leave a Reply