All Posts in Monikulttuurisuus

3.4.2017 - No Comments!

Taitavat perheet tekivät näyttelyn

Missä sinä olet taitava? Tätä kysyivät päiväkoti Jousen työntekijät lapsilta ja perheiltä ja saivat vastauksia näyttelyksi asti.

Aikamatkalla-toiminta on jatkunut Jousessa jo toista vuotta. Tämän vuoden teemaksi päiväkoti valitsi erilaiset taidot.

Liikkeelle lähdettiin lapsen omista vahvuuksista. Niitä kysyttiin lapsilta itseltään ja vanhemmat saivat kertoa lapsensa taidoista. Monenlaista osaamista löytyi. Sadeed on taitava pyöräilemään ja Nesma voimistelee. Ankur osaa kirjoittaa kauniilla käsialalla kirjaimia ja numeroita. Suvi laulaa ja Aatos kiipeilee. Kaikille oman lapsen kehuminen ei ollut helppoa ja vanhemmat ja työntekijät pohtivat lasten vahvuuksia myös yhdessä.

Perheet saivat alkuvuodesta täytettäväkseen sukupuun, johon kirjattiin vanhempien ja isovanhempien taitoja. Taito voi liittyä työhön, harrastukseen tai arjen askareisiin. Jokainen sai itse määritellä, mitä halusi kertoa. Työntekijät näyttivät mallia. Esimerkiksi Millan kertomus isästään Kimmosta, joka osaa rakentaa, herätti lasten parissa paljon kiinnostusta.

Maaliskuun lopussa päiväkoti Jousen saliin levittäytyi viikon ajaksi taitojen näyttely, johon kutsuttiin lapset perheineen. Esillä olivat taitosukupuut, valokuvia, esineitä ja tekstiilejä. Valloittava näyttely teki näkyväksi perheiden ja Jousen työntekijöiden moninaista luovaa osaamista, harrastuneisuutta ja arjen taitoja. Se yhdisti myös eri sukupolvia. Mokkasiinit-ryhmän Aliisan hamahelmiaskarteluista oli näytteillä värikäs kuvakollaasi. Aliisan äiti oli valmistanut lasten pienen kanteleen ja pappa puisen nuottitelineen.

Perheiden esimerkit olivat houkutelleet lapsiakin kokeilemaan uusia taitoja. Kun mummokin kerran on taitava ompelemaan ja korjaamaan vaatteita, myös Mokkasiinien pojat halusivat tehdä ompelutöitä.

Käsityön taitajia Jousen näyttely esittelikin monia. Esimerkiksi Arminin ja Ankurin mummit olivat neuloneet lasten vaatteita. Työntekijöistä Milla oli tuonut Birgitta-mumminsa neulomat vauvan villavaatteet, jotka ovat olleet Millan omillakin lapsilla käytössä. Puolapuilla esittäytyi monen isovanhemman käsityötaidetta, muun muassa Elenan babuskan valkea pitsiliina. Käsitöissä kiinnitti huomiota se, että vaikka tekijät olivat eri kulttuureista, osassa töissä oli tuttua samankaltaisuutta. Kulttuurista kirjoa toki löytyi myös. Pitsimäiset värikkäät koristeliput ja – maljakot olivat Ubahin ja Aishan äidin tekemiä. Riian ja Ronin perheeltä oli näyttelyyn saatu origameja.

Jousen näyttelyssä taitoja ja ammatteja ei arvotettu, vaan iloittiin yhdessä monipuolisesta ja yllätyksellisestä osaamisen kirjosta. Valokuvarivistöt äitien ja isien kakuista ja pizzoista kertoivat arjen ja juhlan antimista. Valokuvat Minean isän moottorisahakokoelmasta ja Lukan isovanhempien talvisesta verkkokalastuksesta asettuivat rinnan Rosen runoilija-isoisän arabiankielisen runonäytteen kanssa. Nalin isän Helsinki-aiheisista maalauksista oli saatu mukaan valokuvia, työntekijöiltä oli esillä nuoruuden kuvataidetöitä.

Näyttelyn avajaisissa lapset kuljettivat käsipuolesta vanhempiaan ympäri salia. He tunnistivat tuttuja nimiä, esittelivät ylpeinä omia ja kavereiden perheiden tuotoksia vanhemmilleen.

Taitojen kerääminen tutustutti työntekijöitä ja perheitä toisiinsa, myös työtovereista tuli esiin uusia puolia. Näyttelyssä lapset ja perheet olivat myönteisen huomion kohteena. Kaikilla on jokin taito. Aina sitä ei niin taidoksi ymmärräkään, ennen kuin toinen sen osoittaa. Näyttelyn ensimmäinen vieras Irma esimerkiksi on hyvä mummoilussa.

Jos ei tästä näyttelystä kävijä poistunut hyvillä mielin, niin sitten ei kyllä mistään, niin hersyvän hyvän tuulen näyttelyn Jousen väki oli saanut aikaiseksi.

Liisa Lauerma
projektipäällikkö

Päiväkoti Jousen Aikamatkalla Taito- & taidenäyttely 28.-31.3.2017 juhlisti lasten, perheiden ja suvun sekä henkilökunnan moninaisia taitoja.

aikamatkalla_jousen-taitonayttely

23.2.2017 - 1 comment.

Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään varhaiskasvatusta, jossa kulttuurit ovat läsnä kaikkialla. Meistä jokainen on oman ja ympäröivän kulttuurinsa kasvattama. Monikulttuurisuudella viitataan usein maahanmuuttajiin, vaikka myös omassa valtaväestössämme on ja on aina ollut erilaisia perheitä. Helsingin päivähoidossa ja esiopetuksessa on paljon myös eri puolilta maailmaa muuttaneiden perheiden lapsia. Monikulttuurisuuden sijasta pitäisi oikeastaan puhua moninaisuudesta.

Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvat ja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.

Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon, että lapset kasvavat erilaisissa kielellisissä ympäristöissä. Kotien tavat käyttää kieltä ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat, ja kodeissa voidaan puhua useita kieliä. Kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään varhaiskasvatuksessa näkyväksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämä osaltaan tukee lasten kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2016.)

Aito ja luonteva varhaiskasvatus on mahdollista, kun varhaiskasvattajat pystyvät eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden, arvojen ja käyttäytymismallien ymmärtämiseen. Ratkaisevaa on yhteisöllisyys toiminnassa, yhteinen näkymä siitä, mitä monikulttuurisuus – moninaisuus tarkoittaa juuri meidän päiväkodissa.

Irma Sihvonen
Mellunkylän varhaiskasvatusalueen päällikkö
Varhaiskasvatusvirasto

Aikamatkalla-hankkeessa 2015 – 17 mukana ovat Helsingin Mellunkylän varhaiskasvatusalueen päiväkodit Jousi, Kuovi, Kivilinna, Liinakko ja Humikkala.